EU:n Keski-Aasian strategian kärjessä: liiketoimintaympäristö, investoinnit ja yhteyspolitiikka

Euroopan unionin Keski-Aasian strategian tavoitteena on edistää vihreää siirtymää, auttaa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa ja kehittää maiden resilienssiä. Lisäksi halutaan kehittää liiketoimintaympäristöä ja investointi-ilmapiiriä sekä kestävää yhteyspolitiikkaa. Työtä tehdään vahvasti yhdessä Keski-Aasian valtioiden kanssa, jotka nähdään tulevaisuudessakin kasvavina kauppakumppaneina.

Teksti Satu Niemelä  Kuvat Terhi Hakala

EU haluaa edistää Keski-Aasian viiden valtion vaurastumista ja vakautta. Kazakstan, Kirgisia, Tadzhikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan ovat hyvin erilaisia, eri kokoisia ja taloudellisessa kasvussaan eri tilanteissa. EU pyrkii alueelliseen yhteistyön parantamiseen unohtamatta kuitenkaan näiden viiden maan yksilöllisiä tilanteita ja taloudellisia mahdollisuuksia.

EU:n strategian toimeenpanoa on koordinoinut viimeiset kaksi vuotta Keski-Aasian erityisedustaja Terhi Hakala. Hänen työssään korostuu EU:n pitkäjänteinen, kokonaisnäkemykseen perustuva yhteistyö alueen maiden kanssa.  Monitahoisen yhteistyön osa-alueita ovat turvallisuuskysymykset, oikeusvaltiokehitys, energia, ympäristö, vesi, ilmastonmuutos, koulutus ja ihmisoikeudet sekä erityisesti myös naisten ja lasten asema.

Terhi Hakala työskentelee suoraan EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Josep Borrellin alaisuudessa tukien hänen työtään EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) toteuttamisessa. Hakala kertoo toimivansa hyvin itsenäisessä roolissa alueellisella mandaatilla edustaen jokaista EU-maata. Työtä ohjaa strategia, mutta hän valitsee priorisoitavia tehtäviä.

EU:n Keski-Aasian strategiaan on kirjattu laajoja temaattisia aiheita: turvallisuus, ilmastonmuutos, vesiasiat, kriittiset raaka-aineet, yhteyspolitiikka, kestävä kehitys, EU:n arvojen edistäminen sekä naisten ja tyttöjen asioiden edistäminen.

– Tehtäväni on edistää sekä Keski-Aasian alueellista yhteistyötä että EU:n ja Keski-Aasian yhteistyötä. Toimeenpanen EU:n strategiaa. Annan suosituksia EU:n toimenpiteiksi. Kerron, mitä pitäisi tehdä, että päästään tavoitteisiin ja voidaan toteuttaa strategiaa erityisesti nykyisessä muuttuneessa geopolittisessa tilanteessa.

”Kerron, mitä pitäisi tehdä, että päästään tavoitteisiin nykyisessä muuttuneessa geopolittisessa tilanteessa.”

Terhi Hakala on tehnyt 35-vuotisen uran Suomen ulkoasianhallinnossa. Hän on työskennellyt Balkanilla, Venäjällä, Etelä-Kaukasiassa, Intiassa, Wienissä ja Genevessä. Virkanimikkeitä on kertynyt vuosien varrella: ETYJ:n mission päällikkö, Suomen ulkoasiainministeriön Itä-Euroopan ja Keski-Aasian toimiston päällikkö,  itäosaston päällikkö, suurlähettiläs.

Terhi Hakalan mukaan Keski-Aasia on EU:lle kasvavassa määrin tärkeä kauppakumppani varsinkin, kun tulevaisuudessa yhteyspolitiikka saadaan toimimaan, käytävä Keski-Aasiasta Eurooppaan auki ja logistiikkapalvelut paranemaan. EU näkee tämän isona potentiaalina. Tällä hetkellä EU on Kiinan jälkeen alueen toiseksi suurin kauppakumppani, mutta suurin investoija ja donori.

 

”Tarjolla olevia mahdollisuuksia ei saa hukata”

Keski-Aasia on eurooppalaisittain kasvavan kiinnostuksen kohteena ja erittäin kilpailtu markkina. Suomalaisia yrityksiä toimii Kazakstanissa reilut 30, kun esimerkiksi saksalaisia yrityksiä maassa on jopa useita satoja. Kazakstanissa ja muualla Keski-Aasiassa on valtava tarve huipputeknologialle, kun maiden eri teollisuuden aloja halutaan modernisoida ja monipuolistaa. Samaan aikaan puhutaan vihreästä siirtymästä. Yli 70 miljoonan kuluttajan kasvavat markkinat ovat valtavat ja täynnä mahdollisuuksia.

– Kannattaa tutustua markkinoihin avoimin mielin, tehdä pohjatyöt kunnolla ja tutustua liikekumppaneihin. Niin kaikki muutkin eurooppalaiset yritykset tekevät. Markkinoilla on isoja toimijoita, muun muassa Saksa ja Ranska ovat tehneet suuria vientiponnistuksia. Tarjolla on nyt sellaisia mahdollisuuksia, joita suomalaisten yritysten ei kannattaisi hukata.

Hakalan mukaan EU:lla on vahva viesti yrityksille:  EU uskoo, että Keski-Aasian maat ovat tulevaisuudessakin kasvavia kauppakumppaneita ja hyviä investointikohteita, joiden kanssa on paljon yhteistä agendaa.

Konkreettinen tarve länsimaiselle teknologialle

Terhi Hakala vieraili hiljattain uzbekistanilaisilla tekstiilitehtailla Ferganan laaksossa, joka on tunnettu puuvillan ja silkin tuotannostaan. Jokaisella tehtaalla kaikki koneet olivat eurooppalaisia: Saksasta, Italiasta ja Ranskasta.

– He haluavat vain parasta länsimaista teknologiaa, kun kyseessä on oma talous, yhteiskunnan kehittäminen ja työpaikkojen luominen. He haluavat myös päästä EU:n toimijoiden kanssa Euroopan markkinoille esimerkiksi ekopuuvillallaan. On selvää, että EU-standardeja varten he haluavat ja tarvitsevat parhaan laadun. Tämän takaa eurooppalainen teknologia ja panostus koulutuksen lisäämiseen.

”EU-standardeja varten he haluavat ja tarvitsevat parhaan laadun.”

Keski-Aasian maat suhtautuvat pakotteisiin vakavasti

Kun puhutaan Keski-Aasian kaupasta, nousee esiin usein myös pakotteet ja niiden kierto. Terhi Hakalan mukaan heti ensimmäisistä pakotepaketeista lähtien EU on käynyt jatkuvaa dialogia ja tehnyt tiivistä yhteistyötä Keski-Aasian maiden kanssa sanktiorakenteesta. Euroopan komissiossa keskusteluita Keski-Aasian kanssa on johtanut pakotteista vastaava David O’Sullivan. Tarve keskustelulle on ollut molemminpuolinen ja sitä on käyty myös Keski-Aasian maiden pyynnöstä.

– Tulee muistaa, että kaikki tavara ei ole sanktioitua. Huoli pakotteiden kierrosta on aiheellinen, mutta pitää osata nähdä metsä puilta. Pakotteiden alaisuuteen kuuluu muutama kymmenen kriittistä nimikettä, niin kutsuttuun taistelukentän käyttöön tarkoitetut tuotteet sekä kaksikäyttötuotteet, joita EU seuraa tarkasti. Yhteistyö partnerimaiden kuten USA ja Iso-Britannia kanssa on tiivistä, jolloin tiedonvaihto mahdollistaa tarkemman kuvat kokonaistilanteessa.

EU:lla on Hakalan mukaan todella hyvä yhteistyö Keski-Aasian maiden kanssa ja se työ jatkuu myös tulevaisuudessa. Poliittisella tasolla Keski-Aasian maat ovat hyvin sitoutuneita sanktiopolitiikkaan. Se tulee jatkuvasti esiin myös hallitusten kesken ja presidenttien suulla.

– Me olemme olleet tyytyväisiä siihen, miten tämä yhteistyö toimii ja suunta sille on positiivinen. Niin kauan kuin yhteistyö vain paranee, meidän ei ole syytä osoittaa sormella Keski-Aasian maita. He tekevät hyvin paljon tässä suhteessa.

”Niin kauan kuin yhteistyö vain paranee, meidän ei ole syytä osoittaa sormella.”

Hakala haluaa rohkaista yrityksiä, jotka tutkivat kauppamahdollisuuksia Keski-Aasiassa, tekemään kotityöt ja taustaselvitykset huolella.  Myyjän ja viejän tulee tietää, mitä myy ja kenelle. Vastuu on toki sekä viejällä että ostajalla. Tietoa ja tukea kyllä löytyy Team Finland -verkostosta.

– Kun tekee kauppaa tuotteilla, jotka eivät ole millään tavalla sanktioitu, ei ole mitään ongelmia, pelkkiä mahdollisuuksia.

Team Finland -verkosto yritysten tukena

Yrityksien tukena Keski-Aasian markkinoilla on koko Team Finland -verkosto Suomen ulkoministeriön suurlähettiläineen. EastCham Finlandilla on vahva rooli tässä kokonaisuudessa, mikä on entisestään kasvanut varsinkin Kazakstanissa, jossa kauppakamari avasi toimiston tänä syksynä.

EastCham tuottaa ja analysoi markkinatietoa, julkaisee uutisia, järjestää tapahtumia ja kokoaa yrityksiä yhteiseen verkostoon.

– Näen EastChamin roolin tärkeänä nimenomaan tiedon välityksen ja ovien avaamisen kannalta. Kauppakamari on läsnä alueella, kerää tietoa ja verkostoituu Kazakstanin ja muiden Keski-Aasian maiden toimijoiden kanssa. Kazakstan on erittäin tärkeä yhteistyökumppani, mutta niin on myös alueen väkirikkain Uzbekistan, Terhi Hakala sanoo.

EU ja Keski-Aasia nyt ja tulevaisuudessa

Ensi viikolla Luxemburgissa järjestetään suuri ja historiallinen EU:n ja Keski-Aasian maiden ulkoministereiden tapaaminen. Hakalan mukaan tämä on osoitus siitä, että EU on tosissaan Keski-Aasian suhteen. Keski-Aasia nähdään tärkeänä kumppanina myös tulevaisuudessa. Kumppanuutta rakennetaan yhdessä.

Ensi tammikuussa EU järjestää Brysselissä Keski-Aasian yhteyspolitiikkaan liittyvän investointikonferenssin. Agendalla on infrastruktuuriprojekteja sekä logistiikkaa ja kuljetusreittejä Keski-Aasiasta Eurooppaan koskevat kehityshankkeet. Kutsuttavien listalla on kohdemaiden lisäksi EU:n jäsenmaita, pankkeja, yrityksiä ja laajalti muita yhteistyökumppaneita.

– Tämä kertoo siitä, että EU on sitoutunut kehittämään suhteita Keski-Aasiaan. Investoimaan sinne, tuomaan yhteen ja kehittämään. Työlistalla on infrahankkeita, satamia sekä niin sanottuja pehmeitä projekteja kuten digitaalisten raja- ja tullikäytäntöjen parantaminen. EU on myös lanseerannut Team Europe -projekteja, joilla edistetään digitalisointia sekä vesi-, energia- ja ilmastoasioita.

”EU on sitoutunut kehittämään suhteita Keski-Aasiaan.”

Omaa kieltään puhuu myös se, että Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD) on hiljattain jo lanseerannut 20 miljoonan euroa Kaspianmeren rannalla sijaitsevan Aktaun sataman kehittämiseen.

– Uskomme positiiviseen kehitykseen Keski-Aasiassa. Kazakstanissa ja Uzbekistanissa on menossa laajoja uudistusprosesseja, joiden toimeenpanossa EU on aktiivisena tukena. Pyrimme myös tukemaan Uzbekistanin ja tulevaisuudessa toivottavasti myos Turkmenistanin liittymistä WTO:hon. EU allekirjoittaa myös kahdenvälisiä sopimuksia, jotka edesauttavat maan rakenteellisia reformeja ja lisäävät kansainvälisen kaupan pelisääntöjen noudattamista.

EU on kutsunut kumppaneita mukaan yhteistyöhön. Mukana ovat EU:n jäsenvaltioiden lisäksi muun muassa Yhdysvallat, Iso-Britannia, Japani ja Etelä-Korea. EU:lla on selkeä strategia ja politiikka, johon on sitoutunut koko EU. Yhteistyöhön sitoutuneita ovat selvästi myös Keski-Aasian maat.

Lue myös:

Suomalaisyrityksille Almatysta uusia asiakkaita, hyviä kontakteja ja päivitettyä markkinatietoa