Ukrainan jälleenrakentamisen suurlähettiläs Antti Vänskä: Keskitymme yritysten tarpeisiin, rahoitukseen ja neuvontapalveluihin
EastChamin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen sekä Ukrainan jälleenrakennuksen ja tuen suurlähettiläs Antti Vänskä.
Ukrainan jälleenrakentaminen on jo käynnissä ja Suomi varautuu siihen huolellisesti.
Teksti ja kuvat Satu Niemelä
Ukrainassa on valtava tarve korjaus- ja uudelleenrakentamiselle sekä energiainfrastruktuurin uusimiselle. Laajaa selvitystyötä ja suunnitelmaa koordinoi ulkoministeriössä Ukrainan jälleenrakennuksen ja tuen suurlähettiläs Antti Vänskä. Suunnitelman tänä vuonna toteutettava ensimmäinen vaihe keskittyy kaupankäynnin avaamiseen, markkinoille pääsyyn, neuvontapalveluihin sekä kaupan ja investointien rahoitusratkaisuihin.
Antti Vänskä kertoi Suomen kansallisesta Ukrainan jälleenrakentamissuunnitelmasta EastCham Finlandin jäsentilaisuudessa 2.11.2023. Hänen mukaansa Suomen hallituksella on vahva näkemys siitä, että Ukrainaa pitää tukea. Jälleenrakentamissuunnitelma pohjautuu hallitusohjelmaan.
– Kaikki poliittiset puolueet ovat sen takana, että Ukrainaa on tuettava vahvasti. Myös kansalaisten keskuudessa koetaan voimakkaasti, että tukea on annettava. Ukrainaan on lähetetty noin 300 avustusrekkaa. Se osoittaa, että suomalaiset ovat kauttaaltaan mukana, sanoo Antti Vänskä.
”Suomalaiset ovat kauttaaltaan mukana.”
Suomi on tähän mennessä tukenut Ukrainaa noin kahdella miljardilla eurolla. Kaksi kolmasosaa tästä on puolustusmateriaalitukea. Puolustusvoimat on lahjoittanut omista varastoistaan monenlaista kalustoa. Vänskän mukaan Puolustusvoimien lahjoitukset ovat kuranttia, hyvää ja Ukrainan tarpeiden mukaista tavaraa. Noin kolmannes Ukrainaan lähetetystä tuesta on ollut kehitysyhteistyöapua ja humanitaarista apua. Tämä sisältää myös avun, jota on annettu Suomeen tulleille yli 60 000 ukrainalaiselle.
– Suomen tuki BKT:hen ja maan kokoon suhteutettuna on ollut varsin mittavaa, mutta erittäin mittavia ovat tarpeetkin. EU valmistelee tällä hetkellä omaa erityistä tukivälinettä, joka tunnetaan nimellä Ukraine Facility. Sen koko on alustavasti noin 50 miljardia euroa.
Tämän vuoden maaliskuussa Maailmanpankki ja EU:n komissio laativat jälleenrakentamisen tarvearvion tulevista vuosista. Jälleenrakentamistarpeen summaksi saatiin noin 400 miljardia euroa.
– Summa on vähintäänkin sitä luokkaa, vaikkakin olen maaliskuun jälkeen kuullut erilaisia arvioita, jopa luvun lähes tuplana. Summa kasvaa sitä mukaan, mitä enemmän Venäjä tekee tuhojaan.
Suomalaisyritysten tarpeet tapetilla
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio antoi heinäkuussa 2023 toimeksiannon Suomen kansallisesta Ukrainan jälleenrakentamissuunnitelmasta. Se tehdään kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe siis tänä vuonna, toinen ensi vuonna.
Ykkösvaiheessa keskitytään erityisesti suomalaisyritysten tarpeisiin. Mietitään, mitä suomalaiset yritykset tarvitsevat, jotta ne voisivat olla jatkossa paremmin Ukrainan markkinoilla.
Vänskä kertoo valmistelun olleen pitkälti sellaista, että ulkoministeriön itäosasto pitää kynää suunnitelman kirjoittamisessa. Ulkoministeriö on samaan aikaan kokoustanut elinkeinoelämän eri järjestöjen ja toimijoiden kanssa.
– EastCham on ollut erittäin avulias ja asiantunteva, ja yhteistyö on ollut hyödyllistä. EastChamin ja ulkoministeriön lisäksi työssä ovat mukana esimerkiksi Business Finland, Finnvera, Finnfund, työ- ja elinkeinoministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari ja East Office of Finnish Industries.
”EastCham on ollut erittäin avulias ja asiantunteva, ja yhteistyö on ollut hyödyllistä.”
Kokemuksia, ehdotuksia ja näkemyksiä on saatu myös suoraan yrityksiltä. Ykkösvaiheen kymmensivuinen suunnitelma alkaa vähitellen olla loppusuoralla.
Suunnitelman ensimmäisessä osiossa käsitellään rahoituskysymyksiä ja yritysten neuvontapalveluja. Rahoituskysymykset ovat äärimmäisen tärkeitä, kun puhutaan sotaa käyvästä maasta ja suurista riskeistä.
Ukraina on valtava markkina, jonka tulevien vuosien tarpeet mitataan sadoissa miljardeissa euroissa. Samalla puhutaan kaupallisessa mielessä Suomelle suhteellisen vieraasta markkinasta.
– Suomalaisia yrityksiä siellä on ollut, mutta ei suurissa määrin. Meillä on paljon opittavaa markkinasta ja liiketoimintakulttuurista. Ukrainan kielen taito Suomessa on vähäinen, sitäkin olisi hyvä saada nostettua, Vänskä sanoo.
Ulkoministeriö on miettinyt rahoituskysymyksiä yhdessä Finnveran, Finnfundin ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Pohdinnassa on ollut se, miten valtio voisi ottaa osan riskistä, kun toimitaan Ukrainan kaltaisella markkinalla. On identifioitu kaupan ja investointien rahoitusta sekä mietitty, miten niitä voitaisiin kehittää.
Kaupan ja investointien rahoittamisessa on kyse yksityisestä ja julkisesta sektorista. Yritykset ovat kyselleet ulkoministeriöltä muun muassa sitä, onko otettu huomioon, mitä Tanska, Ruotsi, Norja, Puola ja Saksa tekevät.
– Ymmärrän sen huolen, että ollaan kovasti myöhässä ja pitäisi päästä nopeammin eteenpäin. Tanskalla on jo olemassa instrumentteja, joilla voi hakea tukea rahoitukselle. Ruotsi on suurin piirtein samoilla sijoilla kuin me. Mielestäni on hyvä, että meillä on kirittäjiä ja koko ajan näitä asioita mietitään ja tutkitaan.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
EastChamin ylimääräisen jäsenkokouksen jälkeen oli tarjolla glögiä.
Neuvontapalveluihin panostetaan
Rahoituksen lisäksi suunnitelman ensimmäisessä vaiheessa työn alla on myös neuvontapalvelut. Koska Ukrainan markkina ei ole kovin tuttu, siihen liittyy paljon tiedon tarpeita ja kysymyksiä. Ulkoministeriöstä ja sen eri yhteistyöorganisaatioista löytyy kokemusta ja vastauksia. Yrityskentällä koetaan, että tieto on hajallaan. Eikä oikein tiedetä, kenellä on tietoa ja mistä sitä etsiä. Ulkoministeriö on tehnyt yrityksiä varten koosteen, josta löytyy organisaatiot, niiden vastuutehtävät, henkilöt ja yhteystiedot.
– Tiedän, että on myös paljon puhuttu yhden luukun periaatteesta. Sellaistakin on toivottu. Itse en sitä oikein tähän tilanteeseen näe mahdollisena, mutta uskon, että tekemämme kooste vastaa tähän tarpeeseen.
Jälleenrakentamisen rahoittamisesta suurin osa kanavoituu kansainvälisten rahoituslaitosten tarjouskilpailuihin. Vänskän mukaan niissä suomalaisten yritysten menestyminen ei ole ollut päätähuimaavaa, mikä osittain johtuu siitä, että ne ovat monimutkaisia, hitaita ja vaikeita prosesseja. Hän näkee myös ison tarpeen yritysten sparraamiselle ja neuvomiselle.
– Suunnitelman ykkösvaiheessa kiinnitämme huomioita myös siihen, että eri organisaatioilla tulisi olla riittävästi resursseja. Ainakin muutamissa paikoissa tehdään tätä työtä pienillä resursseilla.
Ukrainan tuki tarvelähtöistä ja perusteltua
Suunnitelman kakkosvaiheessa pohditaan laajemmin, mikä on koko Suomen valtionhallinnon ja eri sidosryhmien osallistuminen jälleenrakentamiseen. Esimerkiksi monella ministeriöllä samoin kuin kansalaisjärjestöllä on hyviä yhteyksiä Ukrainaan. Kakkosvaiheessa mietitään erityisesti Suomen kehitysyhteistyövarojen käyttöä.
– Ukraina on Suomen kehitysyhteistyöavun suurin kohdemaa. Vuosibudjetti on noin 60 miljoonaa euroa, josta humanitaarisen avun osuus on 20 miljoonaa, loput 40 miljoonaa on kehitysyhteistyörahaa. Näiden isojen rahojen järkevä kanavointi on vastuullinen kysymys.
”Ukraina on Suomen kehitysyhteistyöavun suurin kohdemaa.”
Merkittävä osa avusta menee kansainvälisten rahoituslaitosten, kuten Maailmanpankin ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) kautta. Niillä on omat ohjelmat, joihin Suomi myöntää rahoitusta.
– Ministeri Taviolta on tullut selvä viesti, että pitää olla myös asioita, joissa on kaupallinen suomalainen intressi mukana. Lähtökohtana on koko ajan, että Suomen toiminta hyödyttää Ukrainaa. Kaiken pitää olla tarvelähtöistä ja vedenpitävästi perusteltavissa. Osa rahoituksesta tulee menemään kansalaisjärjestöjen kautta.
Suomen kehitysyhteistyön kärjessä ovat olleet oikeusvaltiokehitys ja koulutus sekä energiaturva ja ympäristö. Näin on varmasti jatkossakin, mutta Vänskän mukaan yhteistyö voi pitää sisällään myös muita sektoreita.
Osana jälleenrakentamista on osallistuminen erilaisiin tapahtumiin. Marraskuun puolessa välissä ReBuild Ukraine -messuille Varsovaan on lähdössä useita kymmeniä suomalaisia yrityksiä ja mittava suomalaisvaltuuskunta ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion johdolla. Matkan tarkoituksena on tutustua Ukrainan tarpeisiin, verkostoitua ja esitellä Suomen vahvaa osaamista.
EastCham etabloituu Ukrainaan
Ennen Antti Vänskän esiintymistä pidetty EastCham Finlandin ylimääräinen jäsenkokous päätti, että kauppakamari etabloituu Ukrainaan ja perustaa sinne toimiston. Jäsenkokous valtuutti kauppakamarin hallituksen etenemään päätöksen mukaisesti.
EastCham Finlandin toimitusjohtajan Jaana Rekolaisen mukaan Ukrainaan etabloituminen on kauppakamarille tärkeä, välttämätön ja strategian mukainen askel.
– Toivomme, että Ukrainasta muodostuu pitkällä aikavälillä tärkeä markkina suomalaisille yrityksille, mitä se ei ole ollut aiemmin. Haluamme olla suomalaisten yritysten tukena niiden hakeutuessa Ukrainan markkinoilla. Team Finland -toimijana olemme verkostoitumisalusta erityisesti suomalaisten ja ukrainalaisten yritysten välillä. Luomme tukiverkostoa ja jaamme tietoa liiketoimintaympäristöstä. Tärkeiden kumppanuuksien luominen Ukrainassa on jo aloitettu.
”Team Finland -toimijana olemme verkostoitumisalusta suomalaisten ja ukrainalaisten yritysten välillä.”
Rekolaisen mukaan EastCham toimii yritysten kanssa ruohojuuritasolla. Yritysten kannattaa miettiä omassa Ukraina-strategiassaan, miten Ukrainaan haluaa mennä, mitä on valmis panostamaan ja mitä riskejä valmis ottamaan.
– Tärkein tehtävämme on jakaa tietoa avoimien webinaarien, koulutusten, jäsentilaisuuksien ja uutispalvelun kautta. Tulemme olemaan läsnä Ukrainassa ja tarjoamme käytännön apua Ukrainassa erityisesti, kun yritykset hakevat kontaktia ukrainalaisiin yrityksiin, Rekolainen sanoo.