Terveysmatkailun TOP7 Venäjällä
Kuva: Bill Oxford/Unsplash.
Ruplan heikkeneminen, väestön käytettävissä olevien reaalitulojen pieneneminen ja talouden ongelmat jarruttavat terveysmatkailua Venäjältä Suomeen. Toisaalta Venäjän terveydenhuoltojärjestelmän heikko kehitys, Suomen maantieteellinen läheisyys ja varakkaiden venäläisten määrä vaikuttavat matkailuun myönteisesti.
Teksti Alexei Kozlov ja Satu Niemelä
Venäjällä tarvitaan eniten kardiologisia, ortopedisiä ja kuntoutuspalveluita sekä kasvainten ja vammojen hoitoon liittyviä palveluja. Näiden hoitojen lisäksi ulkomaille hakeudutaan synnyttämään. Viime vuosina on tullut erittäin suosituksi palvelu, jossa lääketieteelliset asiakirjat ja paikallisten lääkäreiden tekemät diagnoosit lähetetään Suomeen niin sanotun toisen arvion hankkimiseksi, diagnoosin tarkistamiseksi, optimaalisen hoidon löytämiseksi ja tarvittaessa hoitokustannusten arvioimiseksi Suomessa.
Hoitoon myös poikkeusoloissa
Suomalais-Venäläisessä kauppakamarissa yli seitsemän vuotta työskennellyt vanhempi yritysneuvoja Alexei Kozlov tietää, että terveyspalveluiden markkinoinnista 90 prosenttia tapahtuu nyt internetissä. Hän kannustaa suomalaisia klinikoita ja terveydenhoitopalveluja tarjoavia yrityksiä panostamaan laadukkaisiin yhteydenottolomakkeella varustettuihin verkkosivuihin.
Venäjältä tulevat potilaat pääsevät Suomeen hoitoon myös poikkeusaikoina. Rajaa ylittäessä heidän tulee esittää suomalaisen klinikan todistus hoidosta.
Koronapandemia on muuttamassa myös terveysalaa. Venäjällä se näkyy muun muassa etälääkäripalvelujen kehityksenä.
– Uudistuvat palvelut vaikuttavat positiivisesti terveysmatkailun markkinoihin. Ihmiset ovat jo tottuneet saamaan sairaanhoitopalveluja etäyhteyden kautta paikallisilta palveluntarjoajilta. Ulkomaistenkin yritysten kannattaa nyt panostaa etäpalveluihin, Alexei Kozlov kannustaa.
”Ulkomaistenkin yritysten kannattaa nyt panostaa etäpalveluihin.”
Asiakaspalvelua asiakkaan kielellä
Kozlov auttaa suomalaisia klinikoita pääsemään Venäjän markkinoille, löytämään hyödyllisiä kumppaneita ja keskustelemaan asiakasorganisaatioiden kanssa. Hän lupaa yrityksille henkilökohtaista ja räätälöityä palvelua.
Suomalaiset terveydenalan yritykset hakevat useimmiten vastauksia seuraaviin kysymyksiin: miten markkinat toimivat, mitkä ovat alan tärkeimmät toimijat, mikä on tuonnin osuus markkinoista, mitkä ovat tärkeimmät jakelukanavat ja minkälaiset mahdollisuudet liiketoiminnan laajentamiselle on, Kozlov listaa.
Terveysmatkailun alalla toimivat suomalaiset ja venäläiset yritykset tuntevat yhä paremmin toisensa. Yhteistyö, vuorovaikutus ja kommunikointi on sujuvaa, koska monilla suomalaisilla klinikoilla on korkeatasoisten venäjänkielisten verkkosivujen lisäksi myös venäjää puhuva asiakaspalvelu.
– Tästä hyvänä esimerkkinä on venäjänkieliseen palveluun panostanut Docrates. HYKSin ja Helena Medical Group ovat myös avanneet toimistot Pietariin. Kauppakamari on auttanut klinikoita luomaan yhteyksiä valtiollisiin viranomaisiin ja tutustumaan paikalliseen lääkäriyhteisöön, Kozlov sanoo.
”Kauppakamari on auttanut klinikoita luomaan yhteyksiä valtiollisiin viranomaisiin ja tutustumaan paikalliseen lääkäriyhteisöön.”
Terveysala on ollut näyttävästi esillä myös Suomalais-Venäläisen kauppakamarin järjestämissä suosituissa Finnish Business -yritystapahtumissa. Tästä hyvänä esimerkkinä on vuoden 2018 tapahtuma Kazanissa, jossa suomalaiset yritykset solmivat suhteita paikallisten terveysmatkailua ulkomaille järjestävien yritysten kanssa.
Terveysmatkailun TOP7 Venäjällä
- Kardiologia
- Ortopedia
- Kuntoutus
- Kasvaimet
- Vammat
- Synnytykset
- Ns. toinen arvio
Alexei Kozlov ja Suomi
”Opiskeluaikana olin Suomessa vaihdossa. Tämä arvokas kokemus auttoi ymmärtämään paremmin suomalaista kulttuuria ja mentaliteettia, joka osoittautui minulle hyvin läheiseksi ja ymmärrettäväksi. Opiskellessani Helsingissä pääsin tutustumaan myös Suomen terveydenhuoltojärjestelmään.
Laskettelureissulla loukkasin käteni ja jouduin hakeutumaan lääkäriin. Olin hyvin vaikuttunut siitä, miten minua hoidettiin ja kuinka arvostaen lääkärit ja sairaanhoitajat suhtautuivat potilaisiin. Prosessi oli viimeisen päälle hienosäädetty, laitteet uudenaikaisia ja itse sairaalarakennus hieno.
Näin omin silmin, kuinka paljon suomalaiset sairaanhoitajat tekevät töitä. Myöhemmin sain tietää, että lääkäreiden määrä Venäjän federaatiossa ja Suomessa on suunnilleen sama, noin 4 lääkäriä 1 000 asukasta kohden Venäjällä. Sen sijaan sairaanhoitajien määrä on Suomessa paljon suurempi kuin Venäjällä. Tämä vapauttaa lääkärien aikaa varsinaiseen potilastyöhön ja vaikeampien ongelmien ratkaisuun.
Venäjällä on paljon opittavaa Suomen terveydenhuoltojärjestelmästä. Suomessa aloitin myös suomen kielen opiskelun. Suomen Mestari 1 -oppikirjan olen jo ottanut haltuun. Kuuntelen joka päivä Yle Uutiset selkosuomeksi, kiitos internetin ja modernin tekniikan. Tavoitteeni on, että tulevaisuudessa voin auttaa suomalaisia yrityksiä myös suomen kielellä.”
Ennen Suomalais-Venäläisen kauppakamarin palvelukseen siirtymistä Alexei Kozlov työskenteli Tanskan kuninkaallisessa pääkonsulaatissa, jossa hän oli mukana luomassa Health Club Russiaa.
Artikkeli on julkaistu Venlassa 2/2020.
Lue myös:
Suomalaisessa terveysmatkailussa ollaan uuden rakentamisen äärellä