HQS-työluvalla on päässyt Venäjälle koronankin aikana – ”Yhteistyö on sujunut erinomaisen hyvin”
Kuva: Mehrnaz Taghavishavazi/Unsplash
Matkustusrajoituksista tuli uusi todellisuus ympäri maailman koronan puhjettua globaaliksi pandemiaksi keväällä 2020. Venäjä sulki rajansa ulkomaalaisilta 18. maaliskuuta. Venäjän-kaupan kannalta oli merkittävää, että tavaraliikenne sai jatkua, mutta matkustajaliikenteen pysähtyminen aiheutti yrityksille runsaasti käytännön haasteita.
Teksti Patrik Saarto Kuva Unsplash
Suomalais-Venäläinen kauppakamari on yhteistyössä East Office of Finnish Industriesin ja Association of European Businessesin kanssa auttanut ulkomaalaisia pääsemään Venäjälle koronapandemien sulkemien rajojen ylitse, kun hakijalla on ollut HQS-työlupa (Highly Qualified Specialist). Prosessi on ollut työläs, muttei mahdoton.
HQS-työlupa mahdollistaa ulkomaisen johtotason henkilön palkkauksen Venäjälle ja myönnetään yleensä kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Lupa tarjoaa myös helpotuksia rekisteröintiin ja verotukseen.
Koronan suljettua rajat HQS-työluvan haltijoiden on ollut mahdollista hakea Venäjän hallitukselta erityslupaa kertaluonteiseen maahanpääsyyn. Erityisluvan on vahvistanut toimialakohtainen ministeriö, minkä jälkeen tieto eritysluvasta on välitetty Venäjän sisäministeriölle, FSB:lle ja rajanylityspaikalle.
– Yhteistyö East Officen ja AEB:n kanssa on sujunut erinomaisen hyvin. Päivitämme tietoja lähes päivittäin, vaihdamme kokemuksia kansainvälisten kauppakamareiden kanssa ja tätä kautta varmistamme ajan tasalla olevan tiedotuksen ja palvelun, kertoo Suomalais-Venäläisen kauppakamarin Venäjän maajohtaja Jukka Huuhtanen.
”Yhteistyö East Officen ja AEB:n kanssa on sujunut erinomaisen hyvin.”
Hakemuslistoja Venäjälle on tehty kaikkiaan neljä. Vuoden kuluessa yhteistyön muoto on kehittynyt yhteisistä AEB:n listoista kansallisiksi listoiksi. Osan ilmoituksista yritykset hoitavat itse. Tapaukset ovat hieman erilaisia riippuen toimialakohtaisesta ministeriöstä, ja siitä johtuen myös käsittelyajoissa on eroavaisuuksia. Kaikkiaan yhteistyö Venäjän viranomaisten kanssa on sujunut Huuhtasen mukaan hyvin.
– Uskon, että lähikuukausina HQS-työluvallisten määrä tasoittuu, kun taas teknisten erityisosaajien hakemusmäärät tulevat kasvamaan. Tiedossa on useita projekteja, jotka edetessään tarvitsevat laitetoimittajan erityisosaajia linjojen käynnistykseen. Tämä onkin jo sitten toisenlainen hakuprosessi, Huuhtanen kertoo.
Valio: Takaisin töihin Pietariin
Yksi HQS-statuksella Venäjälle matkustaneista on Valion Venäjän-tytäryhtiön toimitusjohtaja Kari Finska, joka palasi kesän jälkeen Pietariin töihin.
– Matkustin yksin henkilöautolla ja koko raja-alueen ylitys vei yhteensä 50 minuuttia. Venäjän tullissa tarkistettiin passin ja viisumin lisäksi negatiivinen koronatesti ja AEB:n vahvistuskirje. Kun ne olivat kunnossa, ylitys sujui vaivatta, Finska kertoo.
Finskan mukaan AEB:n kolmannen listan käsittely kesti kokonaisuudessaan noin kuusi viikkoa. Odottelu oli toisinaan turhauttavaakin ja viranomaisvaatimukset tuntuivat sinä aikana muuttuvan, mutta Suomalais-Venäläinen kauppakamari piti perillä prosessin etenemisestä.
”Raja-alueen ylitys vei yhteensä 50 minuuttia.”
Negatiivisesta testituloksesta huolimatta Venäjällä odotti 14 vuorokauden karanteeni. Odottelu ei kuiten- kaan ollut ongelma, sillä Valiolla on ollut täysimittainen etätyöohjeistus tuotantotehtäviä ja joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Myös asiakkaat ovat olleet etätöissä, eikä esimerkiksi Moskovaan ole matkustettu ilman erityisen painavaa syytä.
Suurimpana käytännön haasteena on Finskan mukaan ollut käynnissä oleva investointi, johon on tarvittu asentajia neljästä eri Euroopan maasta.
– Matkustuslupien järjestelyt hoituivat viranomaisten kanssa hyvässä hengessä, vaikka lupien saamiseen tarvittava paperisota oli raskas. Kokonaisuutena ilmapiiri on rauhallinen, Finska kuvailee.
Atria: Toinen paluu Pietariin
Suomesta Pietariin palasi lokakuun alussa myös Atrian Venäjä-maajohtaja Ilari Hyyrynen. Hyyryselle paluu oli toinen koronakriisin aikana, kesäkuussa raja oli ylitetty kerran avioliittotodistuksella, jolla leima passiin tuli viidessä minuutissa. Tuolloin Venäjän puolella odotti negatiivisesta testituloksesta huolimatta kahden viikon karanteeni, jota poliisi valvoi käymällä kerran kotona ja pyytämällä pari kertaa puhelimen lokaatiotiedot.
Nyt syksyllä Hyyrynen palasi AEB:n listalla. East Officen vahvistettua listalle pääsyn ja toimintaohjeet Atria otti Pietarin maahanmuuttoviranomaisiin yhteyttä viikkoa ennen suunniteltua rajanylitystä. Parissa päivässä tuli vastaus, että kaikki on kunnossa ja rajaa varten annettiin koodi.
– Kun tulin Venäjän rajalle, niin ei sen numeron takaa mitään löytynyt, ei löytynyt koko numeroakaan. Meni puolisen tuntia aikaa, kun virkailijat kävivät takahuoneessa selvittelemässä. Rajanylitys onnistui sitten ihan kivuttomasti Venäjän rekisterissä olevalla kulkuneuvolla ja autossa olevien matkustajien osalta, Hyyrynen kertoo.
Tällä kertaa karanteenista ei puhuttu mitään, eikä negatiivisesta koronatestin tuloksestakaan kyselty, mutta rajalla tehtävät tarkastukset olivat tiukentuneet edellisestä ylityksestä erityisesti suomalaisrekisterissä olevien ajoneuvojen ja niiden kuljettajien kohdalla, kansalaisuudesta riippumatta.
– Kaiken kaikkiaan rajavirkailijat, molemmin puolin rajaa, toimivat todella ystävällisesti, Hyyrynen jatkaa.
”Rajavirkailijat toimivat todella ystävällisesti.”
Hyyrysen mukaan ilmapiiri Venäjällä on muuttunut aavistuksen välinpitämättömämmäksi esimerkiksi maskien käytön suhteen kaupungilla, mikä kertonee väsymyksestä koronakeskusteluun. Itärajan ylitykseen liittyen kulkee paljon huhuja ja ristiriitaista tietoa.
Atrialle itärajan kiinniolo ei ole aiheuttanut sikäli ongelmia, että organisaation koko on helpottanut vastuun jakamista päivittäisen toiminnan pyörittämisessä Venäjällä. Liike-elämää tilanne kuitenkin rasittaa, etenkin pienempien yritysten kohdalla, minkä vuoksi Hyyrynen toivoo, että rajalle löytyisi jokin liikematkailua helpottava ratkaisu. Pikaiseen rajan aukeamiseen hän ei usko.
– Pitää sinällään olla varovaisuutta, että jos haluaa päästä Venäjälle takaisin, kannattaa etukäteen varmistaa rajan ylittäminen takaisinkin päin, ennen kuin Venäjältä lähtee pois, Hyyrynen neuvoo.
Artikkeli on julkaistu Venlassa 2/2020. Lue lisää:
