Keski-Aasian tuntematon potentiaali odottaa yrittäjää
Kuvituskuva: Nessi Gileva/Unsplash.
Paikallinen kehitys ja globaalit trendit lyövät kättä liiketoiminnalle suotuisasti.
Teksti Patrik Saarto
Jotain tuttua, jotain uutta – siitä on Keski-Aasian markkinat tehty. Vaikka liiketoiminnan aloittaminen alueella edellyttää kuuluisien kotiläksyjen tekemistä, on uusien polkujen jalkatuntumassa ehkä jotakin tuttua Venäjän-kauppaan tottuneelle yritykselle.
Etenkin Kazakstanissa talouden rakenne, haasteet ja mahdollisuudet ovat hyvin samankaltaisia, sanoo Team Finland -erityisasiantuntija Oskari Laukkanen ulkoministeriön Itä-Euroopan ja Keski-Aasian yksiköstä.
– Kazakstanista löytyy kriittisiä öljy- ja mineraalivaroja, joita on jo nyt ruvettu tuomaan Suomeen, mikä näkyy tuonnin kasvuna. Alueen BKT ja talouspoliittinen painoarvo tulevat kasvamaan ja siitä tulee entistä mielenkiintoisempi vientimarkkina. Myös vihreä siirtymä on saavuttamassa Kazakstanin, Laukkanen kuvailee.
Kazakstan on kehittänyt talouttaan hyvin määrätietoisesti jo pitkään, mutta myös etelänaapuri Uzbekistan on hiljattain valinnut uuden, avoimemman suunnan.
– Uzbekistan on varsin tuntematon potentiaali suomalaisille yrityksille. Suomen vienti Uzbekistaniin on noin 50 miljoonaa, mutta potentiaali on helposti moninkertainen. Tämä johtuu siitä, että maa on vasta avautunut 2016 uuden presidentin myötä, Laukkanen kertoo.
”Potentiaali on helposti moninkertainen.”
Avautuminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kehittyvä tuotannollinen ja kaivannaisteollisuus janoaa nyt tietoa, taitoa ja teknologiaa. Kasvua tukee valtava, nuori väestö – 35-miljoonaisen kansan keski-ikä on 28 vuotta ja väestö kasvaa puolella miljoonalla joka vuosi. Väestön kasvu luo kysyntää koulutukselle, rakentamiselle ja kuluttajatuotteille.
Energiasektorilla Kazakstanin ja Uzbekistanin kuumat kesät ja aukeat arot tarjoavat otolliset olosuhteet myös aurinko- ja tuulienergialle.
Suomalaisilla jo vahva jalansija
Kiinnostus Keski-Aasian markkinoita kohtaan on tänä vuonna kasvanut yritysten etsiessä Venäjän korvaavia markkinoita. Täysin uusi alue se ei suomalaiselle elinkeinoelämälle kuitenkaan ole – alueella toimii jo kymmeniä suomalaisyrityksiä.
– Vaikka Keski-Aasia vaikuttaa haastavalta markkinalta, niin kaikissa maissa suomalaiset yritykset ovat onnistuneesti tehneet ja tekevät edelleen bisnestä, sanoo Kirgisian kunniakonsuli, Stimulator Oy:n toimitusjohtaja Petri Numminen.
”Suomalaiset yritykset ovat onnistuneesti tehneet bisnestä.”
Nummisella on kaksi vinkkiä liiketoiminnan aloittamiseen alueella. Ensin on tehtävä huolelliset taustaselvitykset ja riskikartoitukset, sen jälkeen ehdottomasti käytävä paikan päällä.
ISKUlla on ollut Kazakstaniin vientiä jo vuodesta 2012, mutta viisi vuotta sitten Astanaan avattiin toimisto ja vielä tänä vuonna käynnistyy laajentuminen Almatyyn. ISKUn kansainvälisen liiketoiminnan operatiivisen johtajan Elise Tarvaisen mukaan Keski-Aasian maat ovat kaikki omanlaisiaan, joten tuotteita ja konsepteja tulee arvioida kunkin maan kohdalla erikseen.
Alueen iso kuva on kuitenkin muutoksessa, jota tulee tarkastella kokonaisuutena.
– Olemme laittaneet paljon panoksia sitten helmikuun sen ymmärtämiseen, että mikä on laajempi geopoliittinen tilanne, miten se on kehittymässä, miten sitä voidaan ennakoida. Mitkä ovat ne ulkoiset draiverit tai erilaiset skenaariot, jotka tulevat vaikuttamaan maan tai Keski-Aasian kehittymiseen tulevina aikoina? Liiketoimintaskenaariot pitää peilata tätä isompaa kuvaa vastaan, Tarvainen sanoo.
Lue myös (teksti jatkuu alla):
ISKU rakentaa Keski-Aasiaan tulevaisuuden oppimisympäristöjä
Vaikka liiketoimintakulttuuri voi osoittautua läheisemmäksi kuin aluksi kuvittelee, tulevat pitkät välimatkat väistämättä eteen suomalaisessa kaupassa Keski-Aasian maiden kanssa. Logistiikkayritysten markkinointiverkosto Finnhubin toimitusjohtajan Elina Multasen mukaan logistiikasta kannattaa etäisyyksistä huolimatta tehdä kilpailutekijä.
– Sitten kun kauppa alkaa käymään, mielellään jo ennen kuin sopimuksia on tehty, kannattaa ottaa yhteyttä. Meidän mielestämme logistiikka on kilpailutekijä eikä epämiellyttävä kustannus, Multanen sanoo.
Lue myös (teksti jatkuu alla):
Laukkanen, Numminen, Tarvainen ja Multanen esiintyivät Keski-Aasian liiketoimintamahdollisuuksia käsitelleessä EastChamin jäsentilaisuudessa 20.10.