Miksi Venäjä on Suomelle tärkeä markkina?

Teksti: Jukka Aminoff

Suomen kansainvälisestä asemasta on mahdotonta keskustella ilman, että mainitsemme Venäjän. Tuttu ja tuntematon 143 miljoonan asukkaan valtio aivan rajan takana ja maantieteellisessä suuruudessa maailman suurin. Maailmanpankin BKT-tilaston mukaan Venäjä oli kolmanneksitoista suurin talous vuonna 2015 ja olisi laskenut Meksikon ja Indonesian välimaastoon vuonna 2016.

Ukrainan kriisillä, kansainvälisen tilanteen kiristymisellä ja yleisellä taloudellisella epävarmuudella sekä lännen talouspakotteilla ja Venäjän vastapakotteilla on ollut vaikutusta siihen, että maan talouden näkymät ovat hauraat, mutta pahimmat myrskyt näyttävät olevan takana päin, jos maailmanpoliittisessa tilanteessa ei tule tapahtumaan mitään merkittävää. Kaikki tämä on heijastunut Suomen talouselämään kielteisesti.

Venäjän sisäisillä taloushaasteilla on kuitenkin pitkä varjo, joka ei ulotu lähivuosiin, vaan rakenteelliset ongelmat ovat muhineet maassa jo pitkään, mutta monia asioita on kuitenkin edistetty viimeisten vuosien aikana ja Venäjä on noussut sijoituksissa yritysystävällisenä maana varsin monta pykälää ylöspäin, mutta on kuitenkin kaukana länsimaista. Mitä tämä merkitsee Suomelle?

Välillä keskustelu on rakentavaa, mutta välillä taas leimakirveet heiluvat.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus asetti hallituskautensa alussa vuonna 2011 Venäjä-kaupan erittäin korkealle sen suhteen, että Suomen talous olisi saanut merkittävän vipuvarren kaupasta valtion ja kuntien talousongelmien ratkaisemisessa sekä yleisen hyvinvoinnin nimissä. Nykyään Suomessa käydään suhteellisen kiivasta keskustelua siitä, että tulisiko kauppaa edistää nykytilanteen keskellä. Välillä keskustelu on rakentavaa, mutta välillä taas leimakirveet heiluvat. Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Juha Sipilä ovat ottaneet käytännönläheisen asenteen, eli Suomen etuna on edistää hyviä suhteita kaikkiin maihin, myös Venäjään.

Ennen Ukrainan kriisiä suomalaisella elinkeinoelämällä oli suuret toiveet Venäjä-kaupan suhteen. Kaupankäynti oli hyvinkin vilkasta ja tämä näkyi venäläisturistien suurena määränä Helsingin katukuvassa joulunvieton aikaan. Monet muut kaupungit ja kunnat hyötyivät myös, puhumattakaan yrityksistä. Suomessa alkoi olla suuren maailman tuntua kulutustottumuksien suhteen, koska on tunnettua, että venäläiset pitävät ylellisyystuotteista ja -palveluista. Onhan maa yksi maailman suurimmista ylellisyysmarkkinoista. Kaikki näytti hyvältä.

Suomessa venäläiset ostivat itselleen Hartwall Areenan ja samalla osan Jokereista. Jokerit liittyi KHL:ään kansanedustaja Hjallis Harkimon johdolla. Långvik ostettiin ja kunnostettiin matkailu- ja rentoutumistarkoituksia varten. F4-kisat tulivat Suomeen. Suomen it-maailman ja Skolkovon yhteistyö tiivistyi. Fennovoima valitsi venäläisen Rosatomin, koska saksalainen E.ON oli päättänyt vetäytyä ydinvoimahankkeesta. Vuonna 1997 käynnistetyn Nord Stream -kaasuputkihankkeen annettiin kulkua Suomen talousvyöhykkeen läpi.

Monet suomalaiset olivat innoissaan myös siitä, että naapurivaltiossa järjestettiin talviolympialaiset. Maahan pääsi myös entistä kätevämmin uudella Allegro-junalla, jonka raideyhteys Helsinki-Pietari-Moskova kuuluu Venäjän modernimpaan liikenneinfrastruktuuriin ja Suomi on ainoa ulkopuolinen valtio, joka on liitetty tähän moderniin kokonaisuuteen. Ja suurella innolla odotettiin ja odotetaan jalkapallon MM-kisoja ja F1-kilpailuja.

“Pohjoisen pallonpuoliskon Saudi-Arabialta” odotettiin paljon, joka näkyi siinä, että suomalaiset yritykset tekivät valloitusretkiä Venäjällä. Venäjän valloitusretkistä puhuivat sellaiset brändit kuin Stockmann ja Seppälä. Stockmannin brändietuna venäläisten silmissä on se, että kyseessä on tietojeni mukaan ainoa tavaratalo, joka on säilynyt sellaisenaan keisarillisen Venäjän ajoilta nykypäivään. Kyseessä on merkittävä valttikortti.

”Eurooppalaiset (suomalaiset) vetäytyvät ja amerikkalaiset tulevat tilalle.”

Stockmann ja Seppälä ovat kuitenkin vetäytyneet Venäjältä kriisin alkamisen jälkeen. Tilanteen tekee eriskummalliseksi sen, että brittiläinen Debenhams tulee korvaamaan Stockmannin tavaratalot ja amerikkainen kiinteistöyhtiö havittelee Pietarin Nevsky Centeriä itselleen. Suurlähettiläs Heikki Talvitie kirjoittikin aikoinaan, että eurooppalaiset (suomalaiset) vetäytyvät ja amerikkalaiset tulevat tilalle. Tässä mielessä suomalaisten ei kannata kysyä itseltään, että onko soveliasta edistää kaupankäyntiä. Kauppaa saa edistää ja monet sinnikkäät sissit ovat jatkaneet toimintaa Venäjä-kaupan saralla, koska ottajia on aina, kuten britit ja amerikkalaiset.

Suomen haasteena on aina ollut Venäjän vakaus.

Professori Markku Kuisman teos Venäjä ja Suomen talous 1700–2015 valottaa hyvin sitä asiaa, että miten Suomi on vaurastunut historian saatossa Venäjän kyljessä. Suomen haasteena on kuitenkin aina ollut Venäjän vakaus. Venäjän vallankumous romutti kaupankäynnin lähes nollatasolle. Neuvostokaupan romahdus teki melkein saman. Ukrainan kriisin heijastusvaikutukset ottivat kolmanneksen pois ja palautti kaupan vuoden 2003 tasolle vuonna 2015.

Venäjän tarjoamat mahdollisuudet Suomelle ovat hyvinkin merkittävät, kun katsomme maailman laajaa kokonaiskuvaa. Hyperloopin kaltaiset uudet liikenneteknologiat voivat tehdä Suomesta merkittävän risteyskohdan Skandinavian, Baltian ja Venäjän välille. Suomen geopoliittinen sijainti on siinä mielessä ihanteellinen, että Suomi voisi olla osa pohjoista silkkitietä, joka tavoittaa Aasian suuret ja kasvavat markkinat. Arktinen yhteistyö tarjoaa samankaltaisia mahdollisuuksia aina logistiikasta luonnonvarojen hyödyntämiseen.

Suomen asema Venäjän naapurissa voi korostua

Suomen jäsenyys EU:ssa on tärkeä, koska EU on maailman suurimpia talouksia ja suhtautuu kansainväliseen kauppaan myönteisesti. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump päätti keskeyttää TTIP- ja TTP-neuvottelut Yhdysvaltain osalta, joka on jättänyt EU:lle maailmanpoliittisesti merkittävän aseman, vaikka Ison-Britannian EU-kansanäänestys aiheutti EU:lle kolhuja. Ison-Britannian EU-ero on edelleen täysin hämärän peitossa, eli tuleeko maa eroamaan EU:sta vai ei.

Yhdysvaltain politiikassa tapahtuneet muutokset voivat korostaa Euraasian merkitystä entisestään myös EU-tasolla, jonka takia Suomen asema voi korostua Venäjän naapurissa. Nykyinen maailmanpoliittinen tilanne on kuitenkin kansainvälistä yhteistyötä ja kauppaa korostaville erityisen vaikea, koska vastakkainasettelu eri toimijoiden välillä on kasvanut. Tämä on myrkkyä. Uudet teknologiat kuitenkin muovaamat nykymaailmaa siihen suuntaan, että kansainvälisen yhteistyön harjoittaminen on entistä sujuvampaa ja edullisempaa. Voi olla, että avoimet mielet voittavat lopulta, vaikka elämme arvaamattomien tapahtumien keskellä. Yhteistyö luo rauhaa, vakautta ja vaurautta. Nykyinen maailmantilanne kaikkea muuta.

Vieraskynäartikkelin kirjoittaja:

Jukka Aminoff

Kirjoittaja on kauppatieteen maisteri, tietokirjailija ja maailmanpolitiikkaa seuraavan Globalo Newsin International Advisory Boardin jäsen.