Venäjä kiristää vyötään: Budjetissa leikataan lähes kaikesta

Syksyn aikana hierottu Venäjän valtionbudjetin esitys eteni viime perjantaina parlamentin alahuoneen ensimmäiseen käsittelyyn. Esitykseen sisältyy budjettiehdot vuodelle 2017 sekä ehdotus budjettiraamiksi vuoteen 2019 saakka. Talousnäkymien vakautumisesta kertoo osaltaan se, että hallitus palasi takaisin kolmen vuoden budjettisuunnitteluun: Viime vuonna talouden turbulenssissa kyettiin tekemään suunnitelmia vain yhdeksi vuodeksi eteenpäin.

Vyötä joudutaan kuitenkin kiristämään rajusti ja finanssiministeri Anton Siluanov kuvasikin budjettiluonnosta tiukimmaksi pitkiin aikoihin. Lehdistössä budjettiehdotusta on luonnehdittu myös sosiaalipainotteiseksi, sillä sosiaalimenot ovat suurista menoluokista käytännössä ainoat, joiden menoja merkittävästi kasvatetaan. Talouslehti Kommersant puolestaan antoi budjettiesitykselle nimityksen ”Rauhanbudjetti”, sillä suurimmat ruplamääräiset leikkaukset kohdistuvat Venäjän puolustusmenoihin. Sosiaalipainotteiden budjetti siis yhtäältä kosiskelee kotimaan merkittäviä äänestäjämassoja ja toisaalta antaa toiveita militarisoitumisprosessien hidastumisesta.

Budjettiesitys käy läpi vielä pari käsittelykierrosta ennen kuin se lopullisesti hyväksytään. Nykyisen esityksen takana näyttäisi olevan kuitenkin koko Yhtenäisen Venäjän parlamenttiryhmä, joten suuria muutoksia esitykseen tuskin on luvassa. Perjantain käsittelyssä esitys hyväksyttiin merkittävällä enemmistöllä äänin 334-100. Nykyistä esitystä kannattavat myös kaikki duuman erikoisvaliokunnat.

Budjetin alijäämä noin kolme prosenttia BKT:stä

Esityksen mukaan valtionbudjetin tulot muodostavat 13,5 biljoonaa ruplaa ja menot 16,2 biljoonaa ruplaa. Budjetti on laskettu siis 2,8 biljoonaa ruplaa alijäämäiseksi, mikä on noin kolme prosenttia Venäjän BKT:stä. Budjettisuunnitelman mukaan alijäämää on tarkoitus pienentää asteittain niin, että se laskisi 1,2 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2019 mennessä.

Budjetin alijäämää paikataan ennen kaikkea Venäjän reservirahastosta, jota kuluvan vuoden marraskuussa oli jäljellä 32 miljardia dollaria.

Budjetin alijäämää paikataan ennen kaikkea Venäjän reservirahastosta, jota kuluvan vuoden marraskuussa oli jäljellä 32 miljardia dollaria. Vuonna 2008 perustettuun reservirahastoon on kerätty varoja öljyn hinnan ollessa korkealla ja nyt reservirahastoa käytetään budjetin tasapainottamiseen. Budjettiesityksen mukaan reservirahasto aiotaan käyttää loppuun ensi vuonna. Jatkossa alijäämän paikkaamiseen tullaan käyttämään toista reservirahastoa, Venäjän hyvinvointirahastosta, jonka suuruus oli marraskuussa 72 miljardia dollaria. Vuoteen 2019 mennessä hyvinvointirahastoa käytetään alijäämän paikkaamiseen noin 15-20 miljardia dollaria.

Budjetin tuloja pyritään kasvattamaan yleisveroja korottamatta. Sen sijaan raakaöljyn tuotantoneroa on tarkoitus nostaa ja budjettituloja tulevat suunnitelmien mukaan lisäämään myös maakaasun tuotantoveron veroperustan laskentaan tehtävät muutokset. Näiden lisäksi myös valtionyritysten on määrä maksaa osinkoina aiempaa suurempi osa voitoistaan valtiolle. Pienempiä tulovaikutuksia on luvassa myös haittaverojen, muun muassa tupakka-, alkoholi-, ja polttoaineverojen, korotuksilla. Valtion velkaa kasvatetaan vain maltillisesti.

Budjettisuunnitelman mukaan öljy- ja kaasutulojen osuus valtiontaloudessa laskee nykyisestä 37,4 prosentista 36 prosenttiin vuonna 2019. Ensi vuoden budjetin öljy- ja kaasutulot on arvioitu varsin maltillisesti; 40 dollarin barrelihinnan mukaan. Raakaöljyn keskihinta on tänä vuonna ollut 42,2 dollaria barrelilta ja hinta on viime kuukausina ollut nousussa tammikuun 27 dollarin pohjalukemista. Alakanttiin arvioidut öljytulot jättävät hallitukselle mahdollisuuden budjetoimattomiin lisätuloihin, joita voidaan käyttää esimerkiksi palkankorotuksiin tai muihin mukaviin bonusyllätyksiin presidentinvaalien kynnyksellä.

Sosiaalimenot kasvavat – puolustusmenot supistuvat

Finanssiministeri Anton Siluanov lupasi, että budjetissa on varattu varoja eläkkeiden ja sosiaalietujen täysimittaisiin indeksikorotuksiin sekä palkankorotuksiin. Muun muassa näistä lupauksista johtuen sosiaalimenojen kasvu on suurimmista menoluokista ollut merkittävintä niin ruplamääräisesti kuin prosentuaalisestikin. Sosiaalimenot kasvavat 600 miljardilla ruplalla, eli 14 prosentilla, ja muodostavat ensi vuonna jo liki kolmanneksen (31,4 %) kaikista valtiontalouden menoista. Sosiaalimenoja ei kuitenkaan voida kasvattaa loputtomiin ja venäläismediaan tihkuneiden tietojen mukaan hallitus olisikin suunnittelemassa kauan peräänkuulutettua eläkeiän nostoa – tosin vasta vuodesta 2019 alkaen.

Budjetin rajuimmat leikkaukset kohdistuvat puolustusmenoihin, joita laskentatavasta riippuen karsitaan 10-27 prosenttia kuluvan vuoden budjettiin verrattuna. Puolustusbudjetin osuus valtionmenoista laskee ensi vuonna 19,5 prosentista 17,7 prosenttiin. Armeijamenojen osuus Venäjän BKT:stä puolestaan laskee kuluvan vuoden 4,7 prosentista 3,2 prosenttiin vuonna 2017 ja edelleen 2,8 prosenttiin vuonna 2019. Puolustusmenojen tulevia leikkauksia on perusteltu muun muassa sillä, että niitä on edellisvuosina kasvatettu merkittävästi.

Terveydenhuoltomenoista mediakohu

Syksyllä venäläismedioissa aiheutti kohua tieto, jonka mukaan maan terveydenhuoltomenoja oltaisiin karsimassa jopa neljänneksellä. Todellisuudessa supistuminen on budjettitekninen ja aiheutuu aiemmilta vuosilta kertyneiden pakollisen sairausvakuutuksen ylijäämän vaikutuksesta eri menoluokkiin. Ilman tätä vaikutusta terveydenhuoltomenot kasvavat ensi vuonna noin viidellä prosentilla, eli vain hieman inflaatiota enemmän.