Ruplan eurokurssi on heikentynyt jo yli 90 ruplaan - "Hyviä uutisia ei ole"
Ruplan kurssia painavat nyt ennen kaikkea geopoliittiset uhkakuvat.
Ruplan eurokurssi lähti keväisestä romahduksestaan tuskin toivuttuaan uudelleen laskuun kesällä. Keväällä taustalla olivat koronakriin puhkeaminen ja öljyn hintasota, mutta kesästä alkaen ruplan ylle on alkanut kerääntyä yhä uusia tummia pilviä. Syyskuun lopulla kurssi on jo 93 ruplassa, ensimmäistä kertaa sitten tammikuun 2016.
– Tällä hetkellä hyviä uutisia ei ole lähes ollenkaan. Kovimmin vaikuttaa nyt geopolitiikka, eli sanktiouhat, mutta elokuussa Venäjän talouden elpyminen on myös hidastunut. Lisäksi öljyn hinta on ottanut takapakkia, kun koronatartunnat kasvavat, sanoo East Office of Finnish Industriesin analyytikko Sinikka Parviainen Suomalais-Venäläiselle kauppakamarille.
Pakotepuheet ovat kiristyneet Euroopassa Valko-Venäjän tilanteen ja vuoksi ja Yhdysvalloissa Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeen ympärillä. Tuorein uhkaava tapaus on oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin myrkytys. Myös Vuoristo-Karabahin konfliktin eskaloituminen Azerbaidžanin ja Armenian välillä vaikuttaa kansainvälisen politiikan uhkakuvien kautta.
– Muutkin kehittyvien maiden valuutat ovat olleet uhattuina. Treiderit laskevat Venäjän tähän samaan ryhmään, Parviainen huomauttaa.
Ero dollarikurssiin kasvanut
Yhtenä ilmiönä ruplan kurssikehityksessä on syksyn mittaan ollut se, että kehitys on hieman erkaantunut ruplan dollarikurssista. Eurokurssi on sukeltanut syvemmmälle, sillä euro on vahvistunut dollaria vastaan.
– Fed on ilmoittanut noudattavansa inflaatiotavoitetta löysemmin kuin aikaisemmin ja antaa inflaation tarvittaessa ryöpsähtää yli tavoitteen pitemmäksi aikaa. Tämä on vahvistanut euron dollarikurssia, Parviainen kertoo.
Venäjä teki keväällä mittavia valuuttainterventioita ruplan tukemiseksi. Interventioiden taustalla oli myös budjettisääntö, jonka mukaan ulkomaista valuuttaa on myytävä, kun öljyn hinta on alle 42,4 dollaria barrelilta.
– Nyt ollaan vähän sen alle ja budjettilainsäädännön mukaan valtion pitäisi tehdä interventioita. Niitä on kuitenkin esimerkiksi vuoden 2018 sanktioiden aikana peruutettu, kun ne uhkasivat heikentää ruplaa liikaa. Tällaistä pidättäytymistä odotan, jos geopolittinen uhka jatkuu tällä tasolla, Parviainen arvioi.
Aiheesta aiemmin: