Mitä tapahtuu Venäjällä - pitääkö IPR-oikeuksien haltijoiden huolestua?

Teksti Riikka Palmos, Papula-Nevinpat

Viimeviikkoiset tapahtumat Venäjällä ja Ukrainassa ovat yleisen järkytyksen ohella herättäneet paljon kysymyksiä ja epävarmuutta suhtautumisessa immateriaalioikeuksiin, erityisesti tavaramerkkeihin, patentteihin ja mallioikeuksiin. Historiallisesti immateriaalioikeuksien suojaaminen ja arvostus on ollut korkealla tasolla Venäjällä. Niin lainsäädäntö kuin IPR-tuomioistuimen oikeuskäytäntökin on ajanmukaista, ja Venäjä on ollut voimakkaasti kehittämässä IPR-alaa.

Vaikka immateriaalioikeuksien suojaamista ei ole luokiteltu sanktioiden alaiseksi toiminnaksi, ovat niihin liittyvät yksinoikeudet valitettavasti joutuneet politikoinnin ja painostuksen välineeksi. Erityisesti viime viikkoina tehdyt päätökset ja säädetyt lait, joiden perusteella valtiolla on mahdollisuus erikseen määriteltävissä tilanteissa rajoittaa immateriaalioikeuksiin liittyviä yksinoikeuksia, ovat aiheuttaneet julkisuudessa keskustelua. Tilanne ei kuitenkaan puhtaasti lainsäädännölliseltä kannalta ole niin huolestuttava.

Yksinoikeuksien rajoittaminen on tehty mahdolliseksi

Yllä mainitut päätökset ja lait koskevat valtion toimesta toteutettavan pakkolisensoinnin perusteella maksettavan korvauksen määrää sekä valtion mahdollisuutta määrätä tiettyjen immateriaalioikeuslakien määräysten noudattamatta jättämisestä tietyissä olosuhteissa. Mahdollisuudet määräysten noudattamatta jättämiselle eivät kuitenkaan ole rajattomat.

Lainsäädännön mukaan kaikkia rajoituksia on pystyttävä perustelemaan pakottavilla olosuhteilla, kuten kansalaisten turvallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin takaamisella.  Oikeuksien rajoittamisen keinoja ei ole erikseen määritelty, mutta käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi lääkkeiden, elintarvikkeiden ja muiden elämisen kannalta tarpeellisten hyödykkeiden saatavuuden takaamista, eli esimerkiksi harmaatuonnin sallimista.

Pakkolisensointimahdollisuus säädettiin alun perin vuonna 2021 COVID-pandemian hillitsemiseksi terveydellisistä lähtökohdista, mutta nyt tehty muutos korvauksen maksamisen epäämisestä pakkolisensointitilanteessa ”epäystävällisiksi luokiteltujen” maiden patentinhaltijoille, on selkeä vastatoimi Venäjää vastaan asetetuille sanktioille.

Valtiolähtöinen pakkolisensointi ei sinänsä ole epätavallinen rajoitus yksinoikeuksiin. Vastaavasta pakkolisensointimahdollisuudesta on säädetty myös Suomen patenttilainsäädännössä kohtuullista korvausta vastaan. Epätavallisen rajoituksesta Venäjällä tekee mahdollisuus evätä korvaus kokonaan.

Oikeuksien kansallistaminen tehty mahdolliseksi

Immateriaalioikeuksien kansallistaminen Venäjältä poistuvien tai toimintansa keskeyttävien yritysten osalta on myös puhuttanut viime päivinä. Julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan kansallistamisesta on keskusteltu tietyin edellytyksin. Suunnitelmien mukaan kansallistaminen voisi koskea ulkomaisia yrityksiä, joissa on yli 100 työntekijää tai jotka ovat arvoltaan yli 1 miljardia ruplaa (9,1 miljoonaa dollaria) ja joissa ”epäystävällisistä maista” olevien henkilöiden omistusosuus on vähintään 25 prosenttia.

Takavarikoidut oikeudet siirtyisivät erikseen määritellylle valtiolliselle hallinnolle hallittavaksi. Mainittu hallinto voisi käyttää ulkomaiselle yhtiölle kuuluvaa sekä sille lisensoitua IPR:ää. Lisäksi on suunniteltu, että hallitus voisi palauttaa voimaan kaikki mahdolliset IP-lisenssit, jotka on peruutettu 24.2. alkaneen hyökkäyksen jälkeen.

Vaikka kaikki yksinoikeuksia rajoittavat toimet ovat epätoivottavia oikeudenhaltijoiden näkökulmasta, näyttäisivät kaikki suunnitelmat kuitenkin edellyttävän tarkasti määriteltyjä olosuhteita, ja ne ovat selkeästi viranomaislähtöisiä. Pelko hallitsemattomista oikeuksien menetyksistä vaikuttaa näin ollen lainsäädännön näkökulmasta turhalta, mutta toisaalta tilanne voi toki nopeasti muuttua.

Pelko hallitsemattomista oikeuksien menetyksistä vaikuttaa turhalta, mutta toisaalta tilanne voi nopeasti muuttua.

Epänormaalit olosuhteet – epämiellyttävät ilmiöt

Epävarmuus ja epänormaalit olosuhteet johtavat kuitenkin valitettavan usein epämiellyttäviin ilmiöihin. Näin on tapahtunut myös Venäjällä. Mediassa on julkaistu paljon erilaisia kirjoituksia ja raflaavia otsikoita, joiden mukaan ”Venäjä polkee surutta immateriaalioikeuksia”. Monet kirjoitukset sisältävät epätäsmällisyyksiä tai jopa virheellisyyksiä. ”Sodassa ja rakkaudessa kaikki on sallittua” ja ”kaikkea ei ole uskominen” ovat tilanteeseen sopivia sananlaskuja niin hyvässä kuin pahassa.

”Pipsa Possulle” kävi kaltoin

Esimerkkinä epänormaalin tilanteen aiheuttamasta tapauksesta mainittakoon Venäjän Kirovin alueen tuomioistuimen antama päätös (2.3.2022- A28-11930/2021) ”Pipsa Possun” tavaramerkki- ja tekijänoikeusloukkausasiassa.

Oikeus hylkäsi englantilaisen Entertainment One UK Limited -yrityksen nostaman loukkauskanteen ja vahingonkorvausvaatimuksen sillä perusteella, että Englanti on ottanut käyttöön pakotteita Venäjää vastaan, ja siitä syystä oikeus katsoi, että korvauksen hakeminen immateriaaliloukkauksesta on ”oikeuden väärinkäyttöä”, vilpillistä toimintaa. Oikeus viittasi päätöksessään erityisesti asetukseen 28.2.2022 Nro 79 ”Erityisten taloudellisten toimenpiteiden soveltamisesta Amerikan Yhdysvaltojen, ulkomaisten valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen epäystävällisen toiminnan yhteydessä”.

Päätöksen lainmukaisuus on enemmän kuin kyseenalainen. Päätöksessä viitattu asetus ei millään tavoin koske tavaramerkkejä tai muita immateriaalioikeuksia, vaan säätää valuuttakaupoista ja rahan nostamisen rajoituksista ulkomailla. Asetus ei siis mahdollista ulkomaisten immateriaalioikeuksien rajoittamista, eikä tuomioistuimella näin ollen ollut lainmukaista oikeutta hylätä kannetta mainituilla perusteilla.

On erittäin todennäköistä, että mainittu päätös kumotaan valitusinstanssissa perusteettomana. Tässä yhteydessä on hyvä huomioida, että päätöstä ei ole tehnyt IPR-tuomioistuin, vaan paikallinen tuomioistuin, joka on selkeästi vailla tarvittavaa perehtyneisyyttä asiaan. Tästä huolimatta päätös on huolestuttava, erityisesti sen ontuvien perusteiden johdosta. Toivottavasti kyseessä on vain valitettava yksittäistapaus.

Tavaramerkkien anastus

Monien kotimaisten ja kansainvälisten yritysten ilmoittama vetäytyminen Venäjän markkinoilta tai toiminnan keskeyttäminen laukaisi epätoivottavaa liikehdintää paikallisissa yrittäjissä ja yksityishenkilöissä. Venäjän patenttivirastoon Rospatentiin on jätetty jo useita ulkomaisten tavaramerkinhaltijoiden tavaramerkkejä sisältäviä tai niihin sekoitettavissa olevia tavaramerkkihakemuksia paikallisen toimijoiden nimissä.

Tavaramerkkianastuksen kohteeksi ovat joutuneet muun muassa McDonald’s, Starbucks, IKEA, Instagram, Facebook, Nike, Mercedes-Bentz, Coca-Cola, vain muutamia esimerkkejä mainitakseni. McDonald’sin logon sisältävä hakemus on sittemmin vedetty hakijan toimesta pois, mutta oletettavaa on, että vastaavia hakemuksia tullaan jättämään lisää. Toisille kuuluvien tavaramerkkien rekisteröiminen paikallisten nimiin ei ole ollut tavatonta aiemminkaan Venäjällä.

Tässä vaiheessa on vaikea sanoa, onko kyseessä vain tahallinen provosointi vai yritys todella ottaa toisten oikeuksia omiin käsiin. Vaikka mainituilla vilpillisillä hakemuksilla ei pitäisi olla menestymisen mahdollisuuksia, kannattaa oikeudenhaltijoiden olla valppaana ja seurata tilannetta tarkasti. Oikeuksien puolustaminen markkinoilta poistumisen jälkeen saattaa muodostua hankalaksi erityisesti, mikäli aikaa kuluu ja omia oikeuksia ei käytetä lainsäädännön vaatimalla tavalla.

Palatakseni kysymykseen, pitääkö IPR-oikeuksien haltijoiden huolestua Venäjän tilanteesta immateriaalioikeuksien näkökulmasta, vastaus on varovainen ei, mutta valppaana on hyvä olla. Näkemykseni mukaan Venäjällä ei ole suunnitelmissa romuttaa immateriaalioikeusjärjestelmää, joka on yritystoiminnan kulmakiviä niin ulkomaisessa kuin paikallisessa liiketoiminnassa.

Artikkeli on julkaistu alun perin Papula-Nevinpatin sivuilla 23.3.2022.

Lue myös:

Venäjä-exitissä on kolme vaihtoehtoa, joita jokaista on punnittava tarkkaan – ”Rikosvastuu voi konkretisoitua montaa kautta”