Kuva: HANK50/Shutterstock
Rajavastuuyhtiöt, yritysten ”sanction screening” ja EU:n pakotepaketti 6.1
Solid Plan Consultingin toimitusjohtaja ja pakoteasiantuntija Aleksi Pursiainen kertoi päivitettyä tietoa Venäjä-pakotteista syksyn ensimmäisessä kauppakamarin pakoteinfossa.
Loppukesän merkittävin toimi lännen taholta oli Euroopan Unionin heinäkuussa käymä uusi pakotekierros, jota ei kuitenkaan vielä nimitetty viralliseksi seitsemänneksi pakotepaketiksi. Pakotepaketti ”6.1” tuli voimaan 22. heinäkuuta.
”Ennen juhannusta oltiin jo tilanteessa, jossa Euroopan Unionin pakotteet olivat valtavan laajoja. Heinäkuun pakotekierroksen merkittävin uutinen oli Sberbankin joutuminen mukaan pakotelistalle. USA:n sanktioiden osalta ei suomalaisesta näkökulmasta tapahtunut loppukesästä mitään aivan mullistavaa”, analysoi Solid Plan Consultingin toimitusjohtaja Aleksi Pursiainen.
Pursiainen kertasi pakoteinfossa perusviestiään siitä, että hyvin organisoitu sisäinen ”sanction screening” eli pakotevalvonta on länsimaisille yrityksille uudessa tilanteessa elintärkeää. Näin varmistetaan liiketoiminnan olevan linjassa pakotteiden kanssa.
”Kaikilla sellaisille toimijoille, joilla on mitään suoraa liiketoimintaa tai minun mielestäni myös epäsuoraa liiketoimintaa venäläisten osapuolien kanssa, tulisi olla mietittynä se, miten pakotevalvontaa yrityksen sisällä hoidetaan.”
Pelkkä oman liikekumppanin nimen vertaaminen henkilöpakotelistoihin ei useinkaan ole riittävää, sillä pakotteet saattavat ulottua esimerkiksi alihankintaketjuihin.
”Yritysten tilanteet vaihtelevat sen suhteen, kuinka monta ihmistä tehtävään voidaan irrottaa tai kuinka kallis tietokoneohjelmisto voidaan hankkia tekemään erilaisia tarkistuksia. Tärkeintä on, että yrityksellä on jonkinlainen toimintatapa mietittynä pakotevalvonnan suhteen.”
Heinäkuussa tehtiin myös laajoja päivityksiä EU:n vientikieltolistoihin muun muassa erilaisten kemikaalien, komponenttien, työkalujen ja ohjelmistojen osalta. Samalla tuontikiellot laajenivat koskemaan uusia tuotteita kuten esimerkiksi venäläistä kultaa ja koruja.
Rajavastuuyhtiöiden tilanne Venäjällä huolestuttaa
Asianajotoimisto Evershedsin Anu Mattila käsitteli pakoteinfossa Venäjän vastapakotteissa ja lainsäädännössä viime aikoina tapahtuneita muutoksia. Suurin uutinen länsimaalaisten yritysten kannalta on Venäjän presidentin 8. syyskuuta allekirjoittama ukaasi ”epäystävällisten maiden” residenttien kaupoista rajavastuuyhtiöiden osuuksilla. Jatkossa residenttien kaupat edellyttävät Venäjän hallituksen alaisen ulkomaalaisista investoinneista vastaavan komission luvan.
”Venäjän viranomaiset eivät ole antaneet vielä tarkkaa ohjeistusta siitä, kuinka prosessi käytännössä etenee,” kertoo Mattila.
Mattilan mukaan muiden hakuprosessien osalta komissio on pyrkinyt käsittelemään hakemukset muutaman viikon tai muutaman kuukauden kuluessa riippuen vähän transaktion luonteesta ja osapuolista.
”Eli nyt pelkona on se, että komissioon tulee massiivinen määrä uusia hakemuksia. Tämä tulee varmasti jollain tasolla vaikuttamaan yritysten transaktioiden aikatauluihin.”
Venäjän presidentin asetukset ovat Mattilan mukaan usein niitä, jotka sattuvat länsimaalaisiin toimijoihin eniten. Sen sijaan Venäjän keskuspankki on vastapakotteiden asettajana ylivoimaisesti aktiivisin verrattuna presidenttiin, hallitukseen ja duumaan. Tämä kertoo myös siitä, että vastapakotteiden painopiste on ollut pankki- ja finanssisektorilla.
Mattilan mukaan länsimaalaisilla yrityksillä, jotka vielä toimivat Venäjällä tai joilla on vielä ”häntiä” liiketoiminnasta maassa, onkin edessään melkoinen säädösviidakko.
”Samaan aikaan on otettava huomioon niin EU:n, USA:n ja monissa tapauksissa myös brittien pakotteet. Ja sitten toimintaympäristönä on Venäjä.”
Suomalais-Venäläisen kauppakamarin pakoteinfossa 13. syyskuuta esiintyi Aleksi Pursiaisen ja Anu Mattilan lisäksi ulkoministeriön pakotetiimin vetäjä Pia Sarivaara sekä vientivalvontayksikön asiantuntija Iiro Lalu.
Katso tallenne tilaisuudesta:
Kauppakamarin koottua tietoa Venäjä-pakotteista löytyy tästä linkistä.